Wizz Airilla Turusta Gdanskiin – paniikki iski lentokentällä!

Kokemuksia Wizz Airista

Varasin Wizz Airin lennot Gdanskiin jo toukokuussa, koska silloin Lentodiileissä oli hyvä tarjous: meno-paluu Turusta Gdanskiin alkaen 20€! Me valittiin sellaiset päivät, että hintaa tuli 35€, mutta loppujen lopuksi hintaan tuli lisää vielä 40€ per henkilö, koska käsimatkatavarasta piti maksaa extraa. Ei mikään normaalikokoinen lentolaukku mahdu niihin mittoihin (eli sen pitäisi sitten olla esim. reppu/käsilaukku), mutta mittarajoja uudistetaan 29.10.2017, jolloin oma laukkuni saattaisi juuri ja juuri mahtua.

PSX_20170920_110600

Olimme tehneet lähtöselvityksen jo etukäteen, joten menimme suoraan jonottamaan turvatarkastukseen. Turun lentoasema on todella pieni, joten sinne ei tarvitse varata turhan paljon aikaa. Lentojen lähtöajat olivat inhimilliset (meno 13:05 ja paluu 10:00), vaikka yleensä halpalentoyhtiöiden lentoaikataulut ovat joko todella aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Wizz Airin lentokone oli yllättävän iso ja istumatilaakin oli enemmän kuin esim. Norwegianilla kun lentää Helsingistä Ouluun. Matka-aika oli mennessä 1,5 tuntia ja paluumatkalla vai reilun tunnin. Palvelu lentokoneessa oli hyvää ja paluumatkalla vähän jopa nauratti, kun käytimme viimeiset rahat lentokoneessa kahviin, eikä meillä ollut tarpeeksi käteistä (puuttui muutama zloty), niin lentoemäntä sanoi vain iloisesti, että ei se haittaa, eikä veloittanut meiltä täyttä hintaa. Eihän tuo muutama zloty ole paljon mitään, mutta kun Suomessa on tottunut maksamaan kaiken aina sentilleen, niin tuntuu vähän hassulta, ettei koko summaa veloiteta. Mutta tämä oli siis vain positiivinen asia! 🙂

 

Gdanskin nähtävyydet

Gdansk on melko pieni kaupunki, eikä siellä suoraan sanottuna ole paljoa nähtävää. Kiersimme vanhankaupungin parissa tunnissa, jonka aikana ehdimme ottaa pakollisia turistikuvia ja käydä lounaallakin. Arkkitehtuuri oli hieno kaikkialla kaupungissa, mutta välillä näytti siltä, kuin olisimme Tallinnassa tai Neuvostoliitossa. Nyt ymmärrän, miksi Gdanskia kutsutaan turkulaisten Tallinnaksi. 😀 Kävisin useamminkin, jos asuisin Turussa tai jos Wizz Air lentäisi Helsingistä.

PSX_20170919_134953

PSX_20170918_145317

PSX_20170924_103816

PSX_20170924_104803

PSX_20170924_105536

PSX_20170924_110549
Vanhassa kaupungissa sillan toisella puolella oli ”maailmanpyörä”, joka oli melkein samanlainen kuin Helsingissä. Harmitti vaan, että rakennustyömaat pilasivat tämän maiseman.

PSX_20170924_105946

PSX_20170924_110303

Suosittelen käymään view pointilla (niitä on ainakin kaksi, kävimme vain toisessa). Sisäänpääsymaksu oli 10 zlotya ja vain käteinen käy. Lippujen myyjä kysyi, olemmeko opiskelijoita ja saimme puolet alennusta eli maksoimme vain 5 zlotya per henkilö (n. 1,20 €). Ei tarvinut edes näyttää opiskelijakorttia. Itsehän tosiaan pelkään korkeita paikkoja, joten mulle tämä ei ollut kovin miellyttävä kokemus. Mutta ylhäältä näkee maisemat ja koko kaupungin todella hyvin!

PSX_20170924_111015
Tässä kuvassa näkyy hyvin hotellimme Mercure Gdańsk Stare Miasto ja vasemmalla Madison-kauppakeskus. Ja nähtävästi jotain isoa sinne rakennetaan.

 

Hotelli

Oli kiva lähteä ”valmismatkalle”, kun kaveri oli jo valmiiksi tsekannut hotellin, nähtävyydet sekä paikat, jossa pitää käydä. Hotellit Gdanskissa ovat yleisesti ottaen halvempia kuin Suomessa, mutta jos haluaa yöpyä oikein hienossa hotellissa, niin saa siitä kyllä sitten maksaakin. Olimme Mercure Gdansk Stare Miasto-hotellissa sunnuntaista keskiviikkoon eli 3 yötä. Hinta aamupaloineen maksoi 264€ eli 132€/hlö. Aamupalan voi jättää poiskin, mutta halusimme sen kuitenkin ottaa.

PSX_20170924_102323
Huone oli tilava ja siellä oli minibaari, vedenkeitin + kahvia sekä teetä.
PSX_20170924_102701
Kannattaa pyytää näkymä vanhaan kaupunkiin päin. Hotellissa on 17 kerrosta ja me olimme 9. kerroksessa.

Kylpyhuone oli siisti, mutta suihkussa käydessä vesi väkisinkin valuu lattialle. Hotellin aula oli hienon näköinen ja siellä on myös ravintola. Lisäksi jos haluaa rentoutua, voi käydä kuntosalilla rehkimisen jälkeen balilaisessa hieronnassa. Itse en ehtinyt käydä kokeilemassa, mutta arvostelut olivat hyvät ainakin Tripadvisorin mukaan. Hinnat olivat lähes Suomen tasoa.

 

Ravintolat

Syöminen Gdanskissa (ja yleisestikin Puolassa) on noin puolet halvempaa kuin Suomessa. IHANAA! ❤ Oli kiva käydä ravintolassa kerran tai kaksi päivässä. Oikeastaan mikään ravintola ei ollut pettymys, mutta kaverini pettyi pariin ruoka-annokseen.

Ensimmäinen ravintola, jossa kävimme oli Pueblo. Se on saanut ihan hyvät arvostelut Tripadvisorissa ja on kaiken lisäksi meksikolainen, joten mietimme, että sen on pakko olla hyvä. Palvelu oli ihan ok ja ruokakin meni alas. Meksikolainen riisi oli todella maukasta ja kanakin oli hyvää. Joku siitä kuitenkin puuttui… Voisin verrata Puebloa Amarilloon, mutta Pueblo on vähän parempi. Ruoat kahdelle hengelle maksoivat 22 € ja otimme molemmat kana-annokset + juomat (yht. limu, bisse, viini). Annoksiin kuului pieni alkusalaatti ja nachoja. Ravintolan tunnelma oli tosi kiva ja rento, todella meksikolainen. ja olisi voinut luulla, että olemme Meksikossa.

PSX_20170924_101754
Pueblo

Kävimme lounaalla Lao Thai-nimisessä thaimaalaisessa ravintolassa. Siellä oli lounastarjous: alku- ja pääruoka yht. 29 zlotya. Otin siihen vielä bissen kylkeen, niin kokonaishinnaksi muodostui 38 zlotya = 9 €. Ihan sairaan halpaa! 😀 Ja ruoka oli tosi hyvää!

PSX_20170920_105904
Lao Thain alkuruoka…
PSX_20170920_110236
… ja pääruoka.

Illalla kävimme hotellin Winestone-ravintolassa syömässä ja otin kanapastaa. Nimeksi olisi sopinut paremminkin sipulipasta, koska sipulia oli aivan liikaa, vaikka tykkäänkin siitä. Muuten pasta oli hyvää ja viinin kanssa hintaa tälle illalliselle tuli 14,50€. Kannattaa muuten aina maksaa paikallisella valuutalla (kortilla maksaessa), koska se on halvempaa.

PSX_20170924_104308
Winestone

Matkan viimeinen ravintola oli Bistro Kos ja tämä oli paras syömäni ateria Gdanskissa. Ensin teki mieli pizzaa, mutta kun näin ruokalistan, niin oli pakko tilata lohi. Se oli täydellisesti valmistettu, enkä edes jaksanut syödä kaikkea, kun se oli niin täyttävää. Maistoin kaverin pizzaa ja se ei ollut kyllä mistään kotoisin! Ei mitään makua… Muutenkin oli hieman hankalaa löytää pizzeriaa, kun on tottunut, että Suomessa joka toinen ravintola on tyyliin pizzeria.

PSX_20170920_105615
Bistro Kos

 

Yhteenveto

Gdansk on hyvä kohde pidennetylle viikonlopulle, mutta viikkoa en siellä viettäisi, vaan silloin lähtisin käymään myös mm. Sopotissa. Puolassa ravintoloissa syöminen on halpaa ja samoin elintarvikkeet. Vaatteet ja muu shoppailu on aika lailla Suomen tasoa, riippuen tietenkin kaupasta. Hyviä shoppailupaikkoja ovat Madison-kauppakeskus, joka on ihan Mercure-hotellin vieressä ja toinen kauppakeskus Galeria Baltycka on vähän kauempana, mutta se on isompi, joten suosittelen sinne menemistä. Menimme sinne taksilla ja menomatka maksoi 30 zlotya, mutta paluumatka yllättäen 80 zlotya.

Takseista sen verran, että kannattaa kysyä aina etukäteen matkan hinta ja katsoa, onko kuski laittanut mittarin päälle (tämän opimme kantapään kautta kun yksi taksikuski kusetti meitä). Luotettavia taksiyrityksiä ovat mm. Neptun ja Hallo Taxi.

Matka lentokentältä hotelliin maksoi kahdelta hengeltä 22,50€. Kun lähdimme takaisin lentokentälle, tilasimme taksin hotellin respasta ja vastaanottovirkailija kertoi, että lentokentälle kiinteä hinta on 70 zlotya. Jaoimme taksin kahden norjalaisen kanssa ja matkan kokonaishinta oli kuin olikin 70 zlotya = 16,50€ eli reilu 4€/hlö.

Olimme varanneet matkaan noin puoli tuntia aikaa, mutta yksi liittymä oli ihan tukossa, joten matkaan meni noin 45 minuuttia. Lento lähti klo 10 ja portit sulkeutuivat klo 9:30. Olimme lentokentällä noin klo 9 ja turvatarkastuksessa oli jonoa melko reippaasti. Melkein iski paniikki, että ehdimmekö koneeseen, mutta onneksi jono lähti vetämään hyvin.

Kun olimme menossa turvatarkastukseen, niin silloin se paniikki iski! Meillä oli vain käsimatkatavarat ja olin laittanut nesteet sinne. Olin avaamassa laukkua koodilla, joka on ollut aina sama. MUTTA SE EI AUENNUT. Olin vielä hotellissa testannut, että se toimii, joten en tosiaan tiedä, miten se jumittui. No, yritin selittää turvatarkastajalle, etten saa sitä auki ja kysyin, olisiko heillä mitään työkalua, jolla lukon saisi rikottua. Turvatarkastaja ei vaikuttanut yhtään kiinnostuneelta tilanteestani ja mä sitten siinä panikoin ja yritin voimakeinoin saada laukkua auki. Ei selittelyt auttaneet ja porttien sulkeutumiseen oli aikaa enää 10 minuuttia. Sanoin jo kaverilleni, että ”mee vaan, mä tuun seuraavalla lennolla”, mutta sitten toinen turvatarkastaja tuli jonkun veitsen kanssa ja sai lukon auki ilman, että se meni rikki. Eli noin helppoa on näköjään tiirikoida matkalaukun lukko auki. Nesteet tarkistettiin ja mentiin vauhdilla portille, joka ei kuitenkaan ollut ihan nurkan takana, vaan piti kävellä jonkun matkaa. Onneksi ehdittiin ajoissa portille ja päästiin turvallisesti takaisin Suomeen!

 

Ps. Rakastan matkustamista (vaikka joskus iskeekin paniikki)! ❤

 

Mainokset

Näin saat ilmaisia lahjakortteja!

Kun avaan lompakkoni, niin sieltä löytyy jos jonkinmoista lahjakorttia: Ikea, Stadium, K-Citymarket, S-ryhmä… Ihan laidasta laitaan. Ja tiedättekö mitä? Olen saanut kaikki nämä lahjakortit ilmaiseksi! Ja nyt aion kertoa, miten.

20170910_200521

Ensinnäkin idea tästä blogikirjoituksesta lähti siitä, kun juttelin kavereiden kanssa ja kerroin näistä saamistani lahjakorteista. ”Mistä sä oot noi saanut? Miten sulla on aina lahjakortti johonkin liikkeeseen?” No, lahjakortit saan ilmaiseksi siinä mielessä, etten maksa niistä rahaa, mutta kallisarvoista aikaani kyllä. Nykypäivänähän aika on rahaa, mutta miksipä en voisi käyttää pari tuntia omaa aikaani syömällä herkullisia leipiä ja juomalla kahvia sekä virvokkeita samalla kertoen omia mielipiteitäni.

Kysehän on siis siitä, että olen rekisteröitynyt markkinatutkimusyrityksen listoille ja saan sitä kautta kutsuja erilaisiin ryhmäkeskusteluihin, mikäli kuulun kohderyhmään. Välillä on ollut myös yksityiskeskusteluja tai tuotteiden maistelua. Jos haluat liittyä listalle (ei siis sido vielä mihinkään), suosittelen näitä kahta yritystä, joista minulla on kokemusta: Testaamo ja Norstat.

Homma etenee niin, että täytät hakulomakkeet ja mikäli kuulut kohderyhmään, sinulle soitetaan ja kysytään tarkentavia kysymyksiä ja saat heti puhelun aikana tietää, sovellutko kyseiseen tutkimukseen vai et. Jos sovellut, sitten vain sovitaan aika ja paikka ryhmäkeskustelulle. Kun menet ryhmäkeskusteluun (yleensä jollain toimistolla), siellä on tarjolla herkullisia leipiä, kahvia sekä virvokkeita. Ryhmässä on yleensä 5-10 henkilöä + keskustelun vetäjä, joka kyselee kysymyksiä ja jokainen vastaa niihin vuorollaan tai silloin kun on mielipide. Eihän siellä siis tuppisuuna auta istua, vaan kertoa rohkeasti omat mielipiteensä, koska oikeaa tai väärää vastausta ei ole.

Kun olen käynyt ryhmäkeskusteluissa, ilmapiiri on ollut aina hyvä ja avoin, eikä kukaan lyttää toisen mielipiteitä, vaikka ne olisivatkin ihan erilaisia. Yleensä ryhmäkeskustelut nauhoitetaan pöydällä olevan nauhurin avulla, jotta keskustelun vetäjä voi kirjoittaa keskustelun tulokset puhtaaksi. Joskus käytetään myös videokameraa, mutta se jää vain tutkimuskäyttöön, eikä sitä julkaista missään. Keskustelu kestää yleensä noin 2 tuntia ja siitä saa lahjakortin palkkioksi (yleisesti ne ovat 40-70€ tutkimuksesta riippuen). Hyvä juttu tässä on se, että lahjakortti on Presentcard eli superlahjakortti (nykyään nimellä GoGift), jonka voi itse valita ja tilata netin kautta saamallaan koodilla.

Ja eiväthän nämä tutkimusyritykset näitä keskusteluja huvikseen järjestä, vaan taustalla on joku yritys, joka on tilannut tämän markkinatutkimuksen. Näiden markkinatutkimusten avulla halutaan selvittää asiakaskäyttäytymistä sekä mielipiteitä tuotteista, ja näiden tietojen pohjalta tuotteita/yrityksen toimintatapaa voidaan muokata asiakasystävällisemmäksi ja liiketoimintaa tuottavammaksi. Simple as that.

Eihän tämä kaikille sovi, enkä sitä suosittelekaan ujoille tai sellaisille henkilöille, jotka eivät uskalla kertoa omaa mielipidettään. Mutta itse olen tykännyt tosi paljon ja yleensä ryhmässä on melko samanhenkisiä tyyppejä, ja sitäkin kautta on hyvä mahdollisuus luoda uusia kaverisuhteita! Huomenna olen taas menossa yhteen ryhmäkeskusteluun, jossa katsotaan jotain tulevaa ohjelmaa/sarjaa ja siitä pitää kertoa omia näkemyksiään.

 

Ps. Rakastan kertoa oman mielipiteeni!

 

Tulevaisuus hakusessa (vai onko?)

Syksy tulee ja kohta varmaan alkaa tää perus syysmasennus, kuten joka vuosi. Kesä on ohi, illat pimenee ja ulkona on koko ajan vaan kylmempi ja kylmempi. Vaikka tää tapahtuu joka ikinen vuosi, niin en vaan taaskaan käsitä, mihin se kesä oikein meni ja tuntuu, etten saanut mitään tehtyä, vaikka tosiasiassa olenhan mä vaikka mitä kerennyt tekemään. 😀

PSX_20170902_120801
Robinin keikka Altaalla
PSX_20170902_121132
The Weekend Festival
PSX_20170902_120222
Tikkurila Festivaali

Tässä on nyt ollut kaikenlaista hommaa, enkä ole jaksanut keskittyä kouluun ollenkaan. Enää pitää tehdä se opinnäytetyö ja sitten on homma paketissa ja musta tulee uunituore restonomi! Ehdotin jo yhtä aihetta, mutta ei mennyt läpi kun oli kuulemma liian laaja. Ajattelin siis tehdä tutkimuksen, miten terrorismi vaikuttaa suomalaisten matkailutottumuksiin. Mutta äh, antaa olla… Nimittäin nyt keksin paljon paremman idean ja tää idea tuli oikeastaan mun uuden duunin ja kavereiden kautta.

Ne, ketkä seuraa mua Snapchatissa (@rosaliinarousu), saattaa muistaa mun avautumisen duunikuvioista, ja että mulla on ollut sekä pidempi- että lyhytaikaisia työsuhteita todella monelta eri alalta. Lopetin Viikkarilla kolmen vuoden jälkeen ja kesän aikalailla chillasin ja tein vähän jotain osa-aikaisia hommia. Nyt löysin sellaisen työn, joka vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta ja olen halunnut jo pitkään sille alalle: eli henkilöstö- ja rekrytointiala. Toimin siis HR-assistenttina ja työt aloitin maanantaina.

Ja tästä päästäänkin siihen mun opinnäytetyöaiheeseen. Laitoin Snapchattiin kuvan kun olin ensimmäistä päivää töissä ja tosi moni kaveri laittoi viestiä, että miten mä aina saan ne duunit, mihin haen. On tullut elämäni aikana ravattua työhaastatteluissa sen verran, että kokemusta on karttunut, joten miksen jakaisi tätä tietoa muille? Mitä jos perustaisin toiminimen ja sitä kautta antaisin vinkkejä CV:tä, työhakemusta ja työhaastattelua varten? Eli ajattelin tehdä liiketoimintasuunnitelman opparina, vaikka vannoin, etten tee enää ikinä tee sellaista yrityskurssin jälkeen, jonka kävin koulussa ja koin sen jotenkin tosi haastavaksi (saattoi tosin johtua myös aiheesta ja ryhmästä yms.). Mutta olisi tosi siistiä tehdä jotain ton tyylistä osa-aikaista työtä omalla toiminimellä. Mitä mieltä olette? Olisi tosi kiva, jos kirjoitatte kommenttikenttään ajatuksia yrittäjyydestä ja HR-alasta!

Ps. Rakastan mun uutta työtä! ❤

Room escape Pihjalasaaressa

Kaverit ainakin tietävät, että tykkään tosi tosi paljon pakohuonepeleistä eli room escapesta. Lyhyesti niille, jotka eivät tiedä mistä on kyse: 2-5 hengen joukkue lukitaan huoneeseen ja sieltä on 60 minuuttia aikaa päästä ulos vihjeitä etsimällä ja arvoituksia ratkaisemalla. Nämä pakohuoneet tulivat Suomeen muutama vuosi sitten ja ajattelin, että se on vain ohimenevä trendi, mutta ne ovat nähtävästi tulleet pysyvästi – ja hyvä niin! Nyt pakohuoneista on tullut erilaisia versioita ja kokeilin viime lauantaina yhtä, joka oli vähintäänkin mielenkiintoinen, erilainen ja hikinen. Exit Room Helsinki järjestää elo- ja syyskuussa pari tuntia kestävän pakoseikkailun Pihlajasaaressa.

Pihlajasaaren lautta lähtee Cafe Caruselin takaa ja matka kestää noin vartin. Lautassa saimme ohjeet, joihin meillä oli aikaa tutustua. Kokoonnuimme saaressa olevaan katokseen ja pelin ohjaaja kertoi kaikki tarvittavat tiedot ja ohjeet, joita tulisimme pelissä tarvitsemaan. Jokaisella joukkueella piti olla yksi ladattu Android-laite mukana, johon ladattiin sovellus, joka toimii pelin perustana ja ohjasi joukkueita eteenpäin.

PSX_20170820_093725

Pelissä on 3 tasoa, joista ensimmäinen oli suunnistamista Pakosaari-sovelluksen (ja Google Mapsin) avulla rasteille ja jokaisella rastilla oli erilainen tehtävä (arvoitus, pommin purkaminen, lukkojen avaaminen jne.), joista sai pisteitä. Rasteja oli muistaakseni 7 tai 9 ja yhden rastin suorittamiseen oli aikaa 10 minuuttia, mukaan lukien suunnistaminen rastille. Välillä alkoi turhauttaa, kun rastia ei meinannut löytyä ja kun sen vihdoin löysi, oli aikaa jäljellä enää pari minuuttia, eikä siinä ajassa millään ehtinyt ratkaista arvoitusta.

Toisella tasolla piti taas suunnistaa ja etsiä rasteja sekä ottaa muistiinpanoja, ja näitä tietoja tarvitsi tasolla 3. Taso 3 suoritettiin lautassa paluumatkalla, jossa oli kysymyksiä liittyen tason 2 asioihin.

Lopputulos

Meidän joukkueessa oli 4 henkilöä ja mielestäni se oli sopiva määrä. Pisteitä saimme kerrytettyä 2275, joka oli kai ihan ookoo… 😀 Exit Roomin Facebook-sivuilla on parhaimpien joukkueiden pisteet ja kuvia kaikista joukkueista.

PSX_20170820_093016
Jokainen osallistuja sai todistuksen 😀

Kaiken kaikkiaan kokemus oli hyvä ja sääkin oli kohdillaan. En vain osannut ollenkaan varautua juoksemiseen, kallioilla kiipeilemiseen ja metsässä rämpimiseen. Tästä olisi voinut olla parempaa infoa etukäteen, koska olisin laittanut urheiluvaatteet päälle. Onneks mulla oli kutenkin lenkkarit jalassa. En myöskään ollut tajunnut, että se kestää tosiaan noin kauan, melkein 2,5 tuntia  –  varmaan 3 tuntia lauttamatkoineen.

Mutta muuten oli hyvin organisoitu tapahtuma ja kaikki sujui hyvin! En kuitenkaan menisi välttämättä uudelleen, koska oli se loppujen lopuksi aika rankkaa. Saari on suht iso kun sitä pitää ravata edestakaisin rastien ollessa ihan ympäri saarta. Mulle olis riittänyt joku yksi iso tila ulkona, jonne on viritelty lukkoja ja arvoituksia. Ja joukkueet eivät siis menneet samalle rastille, vaan jokaisella tiimillä oli eri järjestys.

Huomasin Exit Roomin nettisivuilta, että siellä on syyskuussa Escape The Bar, josta en olekaan kuullut aikaisemmin. Kuulostaa ihan mielenkiintoiselta! 😉 Who’s with me?

Ps. Rakastan pakohuoneita!

5 vinkkiä työnhakuun: näiden avulla saat työpaikan

Nyt on jo elokuu! Miten tää kesä on taas mennyt näin nopeesti ohi?! Aina mä jaksan ihmetellä sitä, vaikka tää sama fiilis on joka ikinen kesä. 😀 Nyt on kuitenkin vähän eri tilanne kuin muutamina viime vuosina, koska nyt ei tarvitse tuntea sitä ahdistusta kouluun palaamisesta. Jes! Koulujuttuja pitää kuitenkin tehdä, mm. yksi sellainen pikku juttu kun opinnäytetyö, jota en ole vielä edes aloittanut.

Vaikka kouluahdistusta ei olekaan, niin työahdistus korvaa senkin. Tässä kesän aikana on tullut tehtyä osa-aikaisia hommia, mutta olisi kiva löytää joku työ, joka olisi motivoivaa ja innostavaa. Olen viettänyt päiviä työnhakusivustoilla, mutta tuntuu ettei mistään työpaikkailmoituksesta tule sellaista ”wow”-efektiä, joka saisi mut hakemaan kyseistä työtä. Välillä alkaa jo mietityttämään, että onko mulla joku asennevamma kun duuneja on tarjolla vaikka kuinka paljon, sen kun nappaan niistä vain jonkun.

Läheiset kaverit ja tutut tietävät mun kirjavan ja vaihtelevan työhistorian. Olen tämän vuoden puolella saanut jo monta työtä, mutta lopettanut ne syystä tai toisesta (niitä on monia). Se on jo vitsi, että saan työn kuin työn, kun jotkut eivät saa mitään työtä, vaikka hakevat ties kuinka moneen avoimeen paikkaan.

Ei mee nallikarkit aina tasan, mutta tässä muutama vinkki työnhakuun ja miten annat itsestäsi hyvän kuvan työhaastattelussa. Näillä konsteilla olen saanut työpaikkoja, mutta totta kai siihen vaikuttaa koulutus ja työkokemus.

 

1. Panosta työhakemukseen

Työhakemus ja ansioluettelo ovat erittäin tärkeitä. Ansioluettelon tulee olla ytimekäs ja selkeä kasvokuva on plussaa. Mikäli työhakemukseen on mahdollista liittää video, se kannattaa ehdottomasti tehdä, sillä sen avulla erotut muista työnhakijoista. Moni kokee, että videon tekeminen on epäolennaista, vaikeaa ja aikaavievää. Olen itsekin tehnyt videon ja se oli kyllä ihan kamalaa katsottavaa, mutta rekrytoijat eivät näe sitä samalla tavalla kuin sen itse näkee.

 

2. Ota selvää yrityksestä

On hyvä tietää yrityksestä muutakin kuin haettavan työtehtävän kannalta olennaiset asiat. Ota yrityksestä, sen arvoista ja muista asioista selvää etukäteen vierailemalla yrityksen nettisivuilla. Jos jossain vaiheessa työhaastattelua sinulla on sopiva väli kertoa, että olet tutustunut yritykseen, työnantaja varmasti arvostaa sitä ja se antaa vaikutelman, että olet oikeasti kiinnostunut yrityksestä. Älä kuitenkaan luennoi tai koita päteä, se saattaa vaikuttaa jopa hieman ärsyttävältä.

 

3. Valmistaudu työhaastatteluun

Sääntö numero 1 on olla ajoissa paikalla, sehän on nyt itsestään selvää. Pukeutuminen on myös tärkeä osa työhaastattelua. Vaikka olisitkin hakemassa johonkin työhön, jossa pukeutumisella ei ole väliä, niin työhaastetteluun tulisi silti pukea siistit vaatteet ja hieman laittautua. Mieti myös etukäteen mahdollisia kysymyksiä, joita rekrytoija saattaa kysyä ja kehittele niihin mahdollsia vastauksia. Ainakin itse olen huomannut, että lähes kaikki työnantajat kysyvät ainakin seuraavat kysymykset:

– ”Kertoisitko hieman itsestäsi?”

-”Miksi haet tätä työpaikkaa?”

-”Miksi meidän tulisi valita juuri sinut?”

– ”Mitkä ovat tuleivaisuuden suunnitelmasi ja missä näet itsesi 5 vuoden kuluttua?”

-”Mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi?”

Aiheeseen liittyvä kuva

 

4. Vakuuta rekrytoija työhaastattelussa

Työhaastattelussa pitää olla itsevarma ja näyttää, että olet juuri oikea työntekijä heille. Ensivaikutelma on tärkeä ja sen voi tehdä vain kerran. Pidä katsekontaktia yllä ja muista napakka kädenpuristus työhaastattelun alussa ja lopussa. Jotkut rekrytoijat (myös mm. kiinteistönvälittäjät) pitävät oman kätensä löysänä kätteluyvaiheessa, jotta näkevät kuinka napakka työnhakijan kädenpuristus on, koska sekin kertoo jo jonkun verran ihmisestä. Muista olla haastattelussa oma itsesi ja ota rennosti, koska jännittäminen ei auta, se vain pahentaa tilannetta. Työhaastattelu ei kuitenkaan loppujen lopuksi ole mikään vakava paikka ja huumoriakin saa heittää kehiin (tietenkin riippuen työalasta, ainakin asiakaspalvelualalla huumori toimii). Haastattelun lopuksi rekrytoija aina kysyy ”Onko sinulla jotain kysyttävää?” ja muista aina kysyä jotain! Monet eivät kysy mitään, joten tälläkin kikalla erotut muista hakijoista.

Kuvahaun tulos haulle shaking hands

 

5. Mikäli et tule valituksi

Kaikki vihaavat viestejä, jotka alkavat näin: ”Olemme saaneet rekrytointimme päätökseen ja valitettavasti tällä kertaa valintamme ei kohdistunut sinuun.” Mä oon saanut näitä enemmän kuin jaksan laskea, mutta onneksi niitä ei viime vuosina ole kovin paljoa tullut. Mikäli tämmöinen viesti kuitenkin tulee, soita rekrytoijalle ja pyydä palautetta työhaastattelusta; mitä teit hyvin ja missä olisi parantamisen varaa. Näin voit petrata seuraavaa haastattelua varten.

Aiheeseen liittyvä kuva

 

Tässä vielä muutamia linkkejä, joista saattaa olla apua työnhaussa:

https://www.academicwork.fi/vinkkeja-tyohakemus

https://tyopaikat.oikotie.fi/tyontekijalle/artikkelit/tietoa-suoraan-tyonantajalta-tyonhakuvinkit

https://duunitori.fi/tyoelama/tyonhakuopas/

 

Ps. Rakastan työnhakua! ❤